Kuopiossa 16. toukokuuta järjestetty valtakunnallinen Kliinisen tutkimuksen päivä nosti keskusteluun kliinisen tutkimuksen merkityksen ja edistämisen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta nähtiin keskeisenä vaikuttavan, turvallisen ja tasa-arvoisen terveydenhuollon mahdollistajana sekä alueellisen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistajana. Tapahtumassa korostettiin kansallisen koordinaation, resurssien ja yhteistyön merkitystä tutkimusmäärien kasvattamiseksi ja Suomen aseman palauttamiseksi kliinisen tutkimuksen kärkimaaksi.
Hyvinvointialueet järjestävät vuorotellen vuosittain Kliinisen tutkimuksen päivän, jossa keskustellaan ajankohtaisista kliiniseen tutkimukseen liittyvistä aiheista. Tänä vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialueen järjestämään tapahtumaan osallistui yli 250 tutkijaa, asiantuntijaa, tutkimuksen parissa työskentelevää ja tutkimuksesta kiinnostunutta.
– Tutkimus on tehokkaan, turvallisen, vaikuttavan ja tasa-arvoisen terveydenhuollon perusta. Vain tutkimalla voidaan karsia vaikuttamattomat, jopa haitalliset, hoidot ja palvelut. Ilman korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja sen synnyttämään osaamista tehokas uusien menetelmien käyttöönotto ei ole mahdollista, kuvailee Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Itä-Suomen yliopiston professori Juha Töyräs.
Valtiosihteeri Kristiina Kokko vahvistaa valtion sitoutuneen tutkimus- ja kehityspanosten kasvuun
Kliinisen tutkimuksen tulevaisuus Suomessa ja sen merkitys uusien hoitojen kehittämisessä puhuttivat päivän aikana laajasti. Asiantuntijat ilmaisivat yhteisen huolensa tutkimusmäärien pitkään jatkuneesta laskusta, jonka vuoksi Suomi on vaarassa jäädä jälkeen muista Pohjoismaista. Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto tarjosi yhdeksi syyksi tähän sen, että vastuu tutkimusympäristön kehittämisestä on vuosikymmeniä palloteltu ministeriöiden kesken ilman selkeää vetäjää.
Tilaisuudessa korostui kuitenkin vahva yhteinen tahtotila kääntää kurssi. Keskeisenä ratkaisuna nähtiin kansallisen tason koordinaation tuntuva parantaminen, esimerkiksi uuden Trials Finland -toimintamallin kautta. Tavoitteena on luoda Suomeen sujuvampi, nopeampi ja ennakoitavampi ympäristö, joka houkuttelisi lisää sekä lääke- että terveysteknologian tutkimuksia. Valtiosihteeri Kristiina Kokko vahvisti valtion sitoutumisen tutkimus- ja kehityspanostusten kasvuun. Asiantuntijat muistuttivat myös Suomen merkittävistä vahvuuksista, kuten maailmanluokan terveysrekistereistä ja kattavista biopankeista, joiden tehokkaammassa hyödyntämisessä nähdään suuri kansallinen mahdollisuus.
Päivän yhteinen viesti oli selvä: Terveysalaa ja kliinisen tutkimuksen edellytyksiä on vietävä yhdessä eteenpäin. Suomella on kaikki edellytykset nousta takaisin kliinisen tutkimuksen kärkimaiden joukkoon. Tämä vaatii kuitenkin ripeitä ja konkreettisia toimia, riittäviä resursseja hyvinvointialueille, byrokratian keventämistä ja kaikkien toimijoiden – niin julkisen ja yksityisen sektorin kuin potilasjärjestöjenkin – saumatonta yhteistyötä. Loppujen lopuksi panostukset tutkimukseen tarkoittavat parempia ja nopeammin saatavilla olevia hoitoja suomalaisille sekä koko kansakunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn vahvistumista.
Tutkimusta tehdään suurella sydämellä asukkaita varten
Suomalainen terveydenhuolto nojaa vahvasti tutkittuun tietoon. Jokainen voi luottaa siihen, että lääkärit ja hoitajat toimivat potilaan parhaaksi – eivät omien mieltymystensä tai etujensa ohjaamina. Lääkkeet määrätään ja hoitotoimenpiteet tehdään aina näyttöön perustuen ja eettisesti kestävällä tavalla.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta. Sen avulla varmistetaan, että alan ammattilaisilla on ajantasainen koulutus ja että palvelujärjestelmä toimii tehokkaasti myös tulevaisuudessa. TKI-toiminta tukee ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä, vahvistaa alueellista innovaatioekosysteemiä ja edistää talouskasvua. Samalla se parantaa hyvinvointialueiden kilpailukykyä ja kykyä vastata muuttuviin tarpeisiin.
Lääketeollisuus ry:n ja Esiorin vuonna 2024 tekemän selvityksen mukaan yhden kliinisen lääketutkimuksen tuottama hoidon arvo potilaille on keskimäärin noin 1,2 miljoonaa euroa – osoitus siitä, kuinka merkittävä rooli tutkimuksella on sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.
Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta kasvaa Pohjois-Savossa yhteistyöllä
Pohjois-Savossa tutkimustoiminta kasvaa vahvassa yhteistyössä eri toimijoiden välillä, ja Trials Finland -aloitteen kaltaiset kansalliset mallit ja ratkaisut nähtiin tärkeinä tutkimusympäristön kehittämisessä. Pohjois-Savon alueella toimii vahva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden joukko. Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimus- ja innovaatiopalvelut esittäytyi päivässä, ja yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija Johanna Jylhä-Ollila kertoo, että Kliinisen tutkimuksen keskuksen alla toimiva Clinical Trial Office auttaa käytännön järjestelyissä tutkimuksiin ja testauksiin liittyen.
Pohjois-Savossa panostetaan nyt määrätietoisesti terveysalan innovaatioihin ja tutkimusedellytysten parantamiseen tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
– Tämä panostus on elintärkeää paitsi uusien hoitojen kehittämiselle, myös koko maakunnan elinvoimalle, toteaa projektipäällikkö Vesa Janhunen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. Onnistuessaan se lisää tutkimusaktiivisuutta, luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa alueemme veto- ja pitovoimaa, hän lisää.
Alueen TKI-toiminnan kasvulle organisaatioiden välinen yhteistyö on elintärkeää. Erikoislääkäri Okko Kääriäinen kertoo Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistyön parantuneen viime vuosina uusien rakenteiden myötä. Esimerkiksi monitieteinen syöpätutkimusyhteisö CANCER RC on tiivistänyt yhteistyötä syöpätutkijoiden välillä Niuvantien molemmin puolin ja myös syöpätutkimus on liittynyt Euroopan syöpäinstituuttien järjestön OECI-akkreditointiin.
Kääriäinen sanoo, että mikäli tutkimusmäärät halutaan saada alueellisesti kasvuun, tarvitaan panostuksia sekä tutkimustyölle että kliiniselle työlle.
– Toimeksiantotutkimukset tulisi nähdä osana normaalia arkista potilastyötä ja resursoida sen mukaisesti. Kansallisella tasolla taas tutkimusrahoituksen määrää tulisi lisätä, jotta kliinisestä työstä olisi mahdollista irrottautua tekemään tutkimusta. Lisäksi lainsäädäntöä tulisi selkeyttää ja toisiolakia tarkastella uudestaan. Tarvitsemme myös kansallista organisoitumista lääketutkimusten saralla, jotta pystymme paremmin kilpailemaan toimeksiantotutkimuksista muiden Euroopan maiden kanssa. Tässä Trials Finland on erinomainen aloite.
Ensi vuonna Kliinisen tutkimuksen päivän järjestää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.
