Farmasian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Suomessa syntyy vuosittain noin 81 miljoonan euron arvosta lääkejätettä, josta yhteiskunnan lääkekorvauksina maksama osuus on noin 43 miljoonaa euroa, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus. – Yksi keino vähentää lääkejätettä olisi pienten pakkauskokojen suosiminen lääkehoitoja aloitettaessa ja erityisesti tarvittaessa käytettävissä lääkkeissä, sanoo väitöskirjatutkija Mella Louhisalmi.
Louhisalmi väittelee suomalaisten kotitalouksien lääkejätteistä 16. toukokuuta. Kyseessä on ensimmäinen kattava tutkimus aihepiiristä Suomessa. Lääkejätteillä tarkoitetaan kaikkia käyttämättä jääneitä tai vanhentuneita lääkkeitä, joita ei enää tarvita.
Yli puolet tutkimukseen vastanneista säilytti tarpeettomia ja lähes puolet vanhentuneita lääkkeitä kotonaan. Tavallisimmin ne olivat kuuriluontoisesti ja tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä, kuten särky- ja allergialääkkeitä. Tärkeimmät syyt lääkejätteen syntymiselle olivat suuret pakkauskoot ja lääkkeiden lyhyt säilyvyys.
Apteekkeihin arvioitiin vuodessa palautuvan lääkejätteenä 5,6 miljoonaa lääkepakkausta, joista kaksi kolmasosaa on reseptilääkkeitä ja lähes puolet Kela- korvattavia lääkkeitä.
Lääkejätteet tulee aina palauttaa apteekkiin, jossa ne hävitetään asianmukaisesti. Tämä sujuu Suomessa esimerkillisesti muihin maihin verrattuna, sillä suomalaisista aikuisista noin 90 prosenttia raportoi palauttavansa lääkejätteet apteekkiin. Pieni osa kuitenkin hävitti lääkejätteensä edelleen virheellisesti esimerkiksi sekajätteisiin tai viemärin kautta, mistä niitä voi päätyä luontoon. Yleisemmin näin tekivät nuoret aikuiset, miehet, yksin asuvat, ne, joilla ei ollut reseptilääkkeitä ja ne, jotka eivät kierrättäneet kotitaloutensa jätteitä.
Päätöksenteolla voi edistää järkevämpää lääkkeiden käyttöä ja vähentää ympäristökuormitusta
– Tulosten mukaan lääkejätettä syntyy paljon, joten vähentämisen varaa on. Lääkejätteet aiheuttavat turhia kustannuksia sekä lääkkeiden käyttäjille että yhteiskunnalle. Lisäksi ne kuormittavat ympäristöä ja ovat riski lääkitysturvallisuudelle, Louhisalmi toteaa.
Lääkejätteiden haittojen vuoksi monet maat pyrkivät vähentämään niiden määrää. Suomessa lääkejätteen ja -hävikin vähentäminen on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Keinojen löytämiseksi tähän tarvitaan tutkimustietoa, jota aiheesta on aikaisemmin ollut niukasti.
Louhisalmen mukaan esimerkiksi pieniä lääkepakkauksia suosimalla voitaisiin vähentää lääkejätteen syntymistä ja samalla edistää järkevää lääkkeiden käyttöä. – Tähän voitaisiin vaikuttaa lääkemääräyskäytännöillä sekä muuttamalla hinta- ja korvattavuusjärjestelmää niin, että pienet pakkauskoot olisivat rahallisesti houkuttelevia lääkkeiden käyttäjille.
Tutkittu tieto aiheesta voi ohjata sekä päätöksentekoa että kansalaisten valintoja. – Jokainen voi ehkäistä lääkejätteiden haitallisia ympäristövaikutuksia palauttamalla ne apteekkiin. Tutkimuksen mukaan osa suomalaisista tarvitsee tästä vielä enemmän tietoa.
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella lääkepolitiikan tutkimusryhmässä tehty väitöstutkimus käsitti kolme osatutkimusta vuosina 2019–2023. Ensimmäisessä tehtiin Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaille kotona säilytettävistä lääkkeistä kysely, johon vastasi 5 004 henkilöä. Toisessa tehtiin 18–79-vuotiaille suomalaisille kysely lääkkeiden hävityskäytännöistä ja vastaajia oli 2 030. Kolmannessa selvitettiin 82 avoapteekkiin palautuvaa lääkejätettä kolmen päivän ajalta ja samalla tehtiin lääkkeitä palauttaville asiakkaille lääkejätteen syntymisen syistä kysely, johon vastasi 799 asiakasta. Toinen osatutkimus oli osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa monitieteellistä SUDDEN- eli Kestävä lääkekehitys -tutkimushanketta. Muut osatutkimukset rahoitti Kela.
Proviisori Mella Louhisalmen väitöskirja Kotien lääkejätteet. Monimenetelmätutkimus kotitalouksien käyttämättömistä ja vanhentuneista lääkkeistä tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Mia Sivén Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Johanna Timonen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Lisätietoja:
Proviisori Mella Louhisalmi, [email protected], 0504085768, https://uefconnect.uef.fi/mella.louhisalmi/
